Säärihaavat

Säärihaavojen hoito

Säärihaavat ovat  suuri terveysongelma ja terveydenhoidon ongelma, joka vaikuttaa ihmisiin joka puolella maailmaa. Usein haavojen syitä on useita, esimerkiksi korkea verenpaine, valtimoiden kalkkeutuminen, diabetes, lihavuus ja sydämen vajaatoiminta. Kroonisia alaraajahaavoja on 0.1–0.4 %:lla väestöstä.

Säärihaavat ovat usein ongelmallisia eivätkä reagoi normaaliin hoitoihin. Hoidossa kulmakivenä on eritteen hallinta sekä kompressiohoito.

Suositeltavat tuotteet: Mepilex Border, Mepilex, Mepilex Transfer Ag, Mepitel One ja Mextra Superabsorbent sekä Avance-alipaineimuhoito

 

Yleistä säärihaavoista

Kaikista säärihaavoista noin 70% on laskimoperäisiä, 10% valtimoperäisiä ja noin 20% on sekahaavoja. Säärihaavojen yleisyys lisääntyy iän myötä ja suurin osa säärihaavapotilaista on yli 65-vuotiaita....

Tietoa laskimosäärihaavoista

Laskimosäärihaavat
Laskimosäärihaavat ovat yleisin säärihaavojen syy, arviolta 37–81 % 2,3,4. Laskimosäärihaavoilla on valtava sosioekonominen vaikutus.
Laskimohypertensio aiheuttaa lukuisia mikroangiopatologisia muutoksia. Vaikeimmissa tapauksissa iho rikkoutuu ja kehittyy haava.
Laskimosäärihaavan ensisijainen syy on laskimohypertensio, joka aiheutuu laskimosairaudesta.

On muita teorioita laskimosäärihaavan kehittymisestä.
 - Mikroverenkierron häiriöt
 - Fibriinituppiteoria
 - Ansaan jäämisen hypoteesi
 - Hypoksia säärystinalueelle
 - Valkosolujen ansaan jääminen
 - Kudosten proteinaasien rooli
 - Fibroblastit kroonisessa laskimoiden vajaatoiminnassa

Yli 40 reikää yhdistää syvät ja pinnalliset laskimot.
Laskimoiden pumppausjärjestelmä koostuu distaalisessa pohkeessa sijaitsevasta lihaksesta sekä jalan pumpuista. Lihassupistus on pumppujärjestelmän pääaktivaattori.
Normaalissa säären selinmakuuasennossa veri virtaa hitaasti laskimoiden läpi ja paine nilkassa on 70–100 mmHg, mikä putoaa 10–20 mmHg:iin kävelemisen aikana ja 55 mmHg:iin istumisen aikana
Jos pinnallisten ja yhdyslaskimoiden venttiilit ovat huonokuntoisia, veri aaltoilee ylös- ja alaspäin segmenteissä. Tämä aiheuttaa laskimoiden takaisinvirtausta, mikä johtaa liikkuvaan laskimohypertensioon ja turvotukseen liikunnan aikana.
Mitä laajempi ja distaalisempi laskimoiden takaisinvirtaus on, sitä suurempi on vaara haavan muodostumisesta. 

Viitteet

1. Agnew MS, Gottrup F (2007) Causation of venous leg ulcers, cited in Marson MJ et al Leg ulcers a problem based learning approach. Mosby London

2. Adam DJ, Naik J, Hartshorn ET (2003) The diagnosis and management of 689 chronic leg ulcers in a single visit assessment clinic. European Journal of Vascular and Endovascular surgery 25:462 – 468

3. Briggs M, Closs SJ (2003) The prevalence of leg ulceration: a review of the literature. EUMA Journal 3 (2): 14 – 18, 20

4. Valencia IC, Falabella A, Kirsner RS (2001) Chronic venous insufficiency of venous leg ulceration Journal of American Academy of Dermatology 44:401 – 421.

Jaa tämä